Vatsan turvotus –  FODMAP-ruokavaliosta apua

Vatsan turvotus ja ilmavaivat tekevät olon tukalaksi. Vaivojen aiheuttajia on useita, mutta yksi voi olla ärtyvän suolen oireyhtymä eli IBS tai tulehduksellinen suolistosairaus eli IBD. Ärtyvän suolen oireyhtymän oireiden lievittämiseen on kehitetty FODMAP-ruokavalio. Kolme neljästä IBS-oireita tuntevasta kokee oireiden helpottavan ruokavaliota noudattaessa.

FODMAP-ruokavalio kiinnostaa myös IBD-potilaita, mutta heidän osaltaan tutkimusnäyttö ei ole vielä kovin vankkaa. Näyttäisi siltä, että FODMAP helpottaa myös IBD:ssä oireita, mutta varsinkin tulehdusjaksojen aikaan tilanne on haastavampi kuin ärtyvän suolen oireyhtymässä.

FODMAP-hiilihydraatit

Vatsan turvotus on tyypillinen FODMAP-hiilihydraattien aiheuttama oire. Tällaisia hiilihydraatteja ovat maidon laktoosi, monista hedelmistä ja hunajasta löytyvä fruktoosi varsinkin suurina annoksina, sokerialkoholit eli polyolit ja oligosakkaridit. Sokerialkoholia on esimerkiksi ksylitolipurkassa, sokerittomissa kurkkupastilleissa ja luontaisesti myös tietyissä kasviksissa ja hedelmissä. Oligosakkaridit ovat vehnää, ruista, ohraa, sipulia ja palkokasveja.

IBS:ään liittyvät ilmavaivat ja vatsan turvotus ovat siis yhteydessä ohutsuolesta paksusuoleen kulkeutuviin imeytymättömiin hiilihydraatteihin. Paksusuolessa suolibakteerit käyttävät niitä ravinnokseen, jolloin syntyy runsaasti suolikaasuja. Imeytymättömien hiilihydraattien myötä myös veden määrä lisääntyy ohutsuolen loppuosassa, mikä lisää ripulia.

Vaikka FODMAP-hiilihydraatit tiedetäänkin, oireiden määrä on hyvin yksilöllistä. FODMAP-hiilihydraatteja välttämällä muun muassa vatsan turvotus voi laskea nopeastikin. Jos oireet pysyvät kurissa esimerkiksi ruista, vehnää ja ohraa rajoittamalla, ei ole tarpeellista noudattaa tiukkaa FODMAP-ruokavaliota ja varsinkin taudin rauhallisessa vaiheessa voi yleensä syödä aika vapaasti.

Huomio laatuun

FODMAP on paitsi suosittu, myös melko väärinymmärretty ruokavalio. FODMAP ei ole maidoton tai gluteeniton ruokavalio. Kyseessä ei ole allergiaruokavalio, jossa vältellään tarkasti tiettyjä ruoka-aineita, vaan  tavoitteena on tunnistaa ne ruoka-aineet, joissa FODMAP-hiilihydraatteja on enemmän ja rajoittaa niiden käyttöä, jotta FODMAP-hiilihydraattien kokonaissaanti asettuu yksilöllisesti sopivalle tasolle.

Tavoitteena on siis  kaasunmuodostusta aiheuttavien hiilihydraattien vähentäminen, jonka myötä myös vatsan turvotus vähenee. Samalla pitää kuitenkin huolehtia riittävästä kuidun saannista. FODMAP-ruokavaliossa kiinnitetään huomiota erityisesti elintarvikkeiden laatuun.

Apista ja ravitsemusterapeutilta apua

FODMAP voi tuntua ensisilmäyksellä hankalalta, mutta avuksi voi ottaa esimerkiksi puhelimeen ladattavia  FODMAP-appeja, joista löytyy seikkaperäiset listaukset sopivista ja rajoitettavista ruoista.

Myös ravitsemusterapeutit jakavat yksilöohjauksessa tarkempia listoja, jotka helpottavat ruokavalion noudattamista. Nettikeskusteluihin kannattaa suhtautua varauksella. Liikkeellä on paljon väärinkäsityksiin perustuvia väitteitä, kun keskustelijoilla ei ole riittävää perustietoa suoliston fysiologiasta ja ravinnon koostumuksesta.

Oman ruokavalion läpikäynti ravitsemusterapeutin kanssa on hyödyllistä. Ravitsemusterapeutin kanssa varmistetaan, että ruokavalio on riittävän monipuolinen eikä ruokarajoituksista ilmene pitkällä aikavälillä haittaa.

Kirjoittaja

Renja Nikula, viestintäpäällikkö Crohn ja Colitis ry
Asiantuntijana Ildikó Piispanen, laillistettu ravitsemusterapeutti

PS: Lautasella-tapahtumassa esillä myös FODMAP-ruokavalio.

Osta liput!